Yliopistojen lakonuhka -- miten tähän on päädytty?

15.2.2018

Yliopistojen määräaikaisuuksiin puuttuminen oli eräs työntekijäpuolen tärkeimpiä tavoitteita.
Yliopistojen määräaikaisuuksiin puuttuminen oli eräs työntekijäpuolen tärkeimpiä tavoitteita.
Työnantajapuolen asialista neuvotteluissa oli kompromissihakuinen ja kohtuullinen. Työnantajan asenteen vuoksi näistä asioista ei päästy edes keskustelemaan.
Työnantajapuolen asialista neuvotteluissa oli kompromissihakuinen ja kohtuullinen. Työnantajan asenteen vuoksi näistä asioista ei päästy edes keskustelemaan.

Työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä annettu lakkovaroitus Helsingin yliopistolla on toimenpide, joka on annettu neuvottelujen vauhdittamisen toivossa. Syyt siihen, miksi neuvottelut ovat päätyneet sopimuksettomaan tilaan, ovat paljolti työnantajan haluttomuudessa edes huomioida yliopistolaisia edustavien ammattiliittojen esityksiä.

Yliopistosektorilla 13. helmikuuta annettu lakkovaroitus on herättänyt jäsenistössä tiedusteluja siitä, mitkä tapahtumat ovat johtaneet tähän tilanteeseen. Työehtosopimusneuvottelujen ollessa käynnissä niissä vallinneista jatkuvista hankaluuksista tiedotettiin sekä Julkisalan Koulutettujen että Tieteentekijöiden Liiton tiedotteissa. Tiistaisen lakkovaroituksen jälkeen työnantajaosapuoli ja eri yliopistot ovat tiedotteissaan käyttäneet omat puheenvuoronsa aiheesta. Tässä vaiheessa on hyvä avata perusteellisemmin neuvottelujen kulkua.

Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen intrassa on kuluneella viikolla ilmestynyt sisällöltään yhteneväinen yliopistohallinnon tiedote, jossa on pyritty luomaan kuvaa siitä, miten työnantajan tavoitteena on ollut "uudistaa palkkausjärjestelmää", etenkin "keventämällä henkilökohtaisen suoriutumisen arviointiprosessia", joka on "raskaana ja työläänä koettu myös työntekijöiden osalta turhauttavana". Palkkausjärjestelmää koskenut kiista on haluttu kuvailla ikään kuin vilpittömänä uudistusyrityksenä, joka neuvotteluissa olisi kilpistynyt ammattiliittojen vastustukseen. Tampereen yliopiston intrassa ilmestyi samaten jo 8.2., viikko yliopistojen yleisen työehtosopimuksen umpeutumisen jälkeen tiedote siitä, miten palkkausjärjestelmää on haluttu "yksinkertaistaa" ja suoritusarviointia muuttaa "nykyistä kannustavammaksi ja joustavammaksi". Lehdistössä on samalla annettu ymmärtää, että lakkovaroitus olisi annettu yksinomaan vastalauseena 2,1% palkankorotustarjoukselle.

Tiedotteissa on jäänyt mainitsematta se, että Sivistystyönantajien neuvotteluissa esittelemät uudet palkkausjärjestelmäehdotukset olisivat todennäköisesti merkinneet palkkojen joustamista ensisijaisesti alaspäin, useita prosentteja. Työnantajaosapuoli edellytti neuvotteluissa pitkään lähes suoraa saneluvaltaa palkan suoritusosaan, eikä ollut halukas laskelmiin tai vaikutusarviointeihin. Koska palkan suoritusosa on jo tätä nykyä altis yksipuoliselle soveltamiselle, kyse olisi ollut vallitsevan käytännön hakkaamisesta kiveen ja samalla yksipuolisen palkansanelun virallistamisesta. Kun pitää mielessä, että suoritusosa voidaan säätää uudestaan määräaikaisen työsuhteen umpeutuessa, ja ettei työnantaja samaan aikaan osoittanut juurikaan halua puuttua määräaikaisuuksien kitkemiseen, kyse oli varsin räikeästä vaatimuksesta. Näissä olosuhteissa palkansaajia edustaneet liitot eivät voineet suostua ehdotukseen. Työntekijäpuolta edustaneet liitot olisivat olleet valmiita palkkausjärjestelmän sujuvoittamiseen oikeudenmukaisemmassa hengessä, ja Tieteentekijöiden Liiton neuvottelijat pyrkivät saamaan korotuksia alimmille suoritustasoille, joka olisi hyödyttänyt nuoria tutkijoita.

Palkkakysymys ei kuitenkaan ollut työntekijäpuolen kannalta neuvottelujen ensisijainen kärki, eikä lakkovaroitusta ole liioin annettu vastalauseena työnantajapuolen 2,1% palkankorotustarjoukselle. Työntekijäpuoli haki neuvotteluissa reilua kokonaisuutta, toimivaa kompromissia, joka olisi yleisemmin kohentanut yliopistoyhteisön työoloja. Työntekijäpuolta edustaneet ammattiliitot halusivat pitää kiinni tuntikatoista, nostaa esille opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikamääräysten selkeyttämisen kontaktiopetuksen määritelmän osalta ja turvata henkilöstölle opetus- ja hallintotyöstä vapaan tutkimusjakson. Ennen muuta asialistalla oli puuttuminen määräaikaisuuksien ketjuttamiseen etenkin luottamusmiesten asemaa parantamalla. Näissä kysymyksissä työnantajaosapuolen näkemykset olivat lähes täysin vastakkaiset. Suurimmaksi ongelmaksi muodostui silti se, ettei työntekijäpuolen varsinaisesta asialistasta päästy koskaan edes neuvottelujen asteelle. Työnantajapuoli pyrki neuvottelujen jatkuessa tekemään kerta toisensa jälkeen kynnyskysymyksen nimenomaan palkkausjärjestelmästä, johon he hakivat entistä suurempaa määräysvaltaa avoimella valtakirjalla. Neuvottelujen jatkuessa ja työehtosopimuksen viimeisen päivän jo häämöttäessä kaikki muut asiat muuttuivat tämän yhden kysymyksen panttivangeiksi.

Annetun lakkovaroituksen tarkoituksena on murtaa neuvottelujen umpikuja, jonka työnantaja on omalla kovalla asenteellaan synnyttänyt. Toivomme ja luotamme siihen, että jäsenistömme ymmärtää tilanteen. Näissä neuvotteluissa kyse on ollut monista eri asioista, ja työntekijäpuolta edustaneet liitot ovat pyrkineet parhaansa mukaan tuomaan pöytään aloitteita, joiden kautta olisi mahdollista puuttua yliopistosektorilla vallitseviin todellisiin epäkohtiin ja muuttaa yliopistoja paremmiksi työympäristöiksi. Ammattiliitot ovat täten halunneet tehdä työtä yhteisen sivistysinstituution hyväksi. Työnantajapuolen asenne on nojannut korostetusti yksipuoliseen sanelupolitiikkaan, hetkittäin hyvinkin autoritaarisessa hengessä. 

Yliopistosektorin työriita on parhaillaan etenemässä valtakunnansovittelijan käsittelyyn. Odotamme, että ratkaisu saadaan aikaiseksi, mutta kehotamme jäsenistöämme ottamaan tilanteen vakavasti, suhtautumaan solidaarisesti Helsingin yliopistolla vallitsevaan lakonuhkaan ja koska asia on yhteinen ja koska kyse on yliopistosektorin yleisestä työehtosopimuksesta, valmistautumaan vastaavaan myös Tampereella.


Jussi Jalonen
FT, TaY, SOC/Historia
Tiedottaja, Tatte ry
Lakkopäällikkö, JUKO/Akava